Turistirysästä toiseen

Gardassa asustelemme pienessä vuokrayksiössä. Tai ei se kovin pieni ole, ehkä jopa suurempi kuin oma kotimme Helsingissä. On mukava vaihteeksi olla etukäteen tyhjässä asunnossa, jonka sotku on ainoastaan meidän aiheuttamaa. Asunnossa on parveke, jossa Minttu mielellään viettäisi kaiken aikansa. Sieltä on kiva katsella, kun lapset pelaavat palloa ja koira haukkuu naapuriparvekkeella. Jos ulkona on kylmä ja parvekkeen ovi on kiinni, heittäytyy nuori drama queenimme vatsalleen oven eteen ja laittaa pään käsien väliin ja uikuttaa kovaan ääneen, kuinka kauheaa on, kun pääsy parvekkeelle on evätty.

Sää on nyt Italiassa niin kuin Suomessa kesällä. Aamut ovat aika vilpoisia, mutta päivällä auringonpaisteessa tarkenee hyvin teepaidalla. Rannalla on jopa ihan kuuma, ja lämpininä päivinä sää on rantaleikkeihin ja uimiseen sää mitä parahin. Minttu ei järveen suostunut, mutta isin mielestä vesi oli lämmintä.

Olemme suunnitelleet Venetsian-matkaa jo monta viikkoa, mutta nyt, kun matkapäivät hupenevat, saimme viimein aikaiseksi mennä sinne. Varasimme halvahkon hotellin yhdeksi yöksi, joten kaupunkiin tutustumiseen jäi kaksi päivää. Venetsia on ihana, juuri sellainen kun kuvista voi päätellä. Tuhansien ja tuhansien muittenkin mielestä se on kiva paika, joten pienillä kujilla ja siltojen yli täytyy kulkea turistijonoissa. Jos joku pysähtyy kaivamaan kenkäänsä, seisahtuu muittenkin matka. Jos siis rakastaa tungosta ja tuplasti kalliimpaa ruokaa, kannattaa oleilla Venetsian turistialueilla.

Jätimme Mintun vaunut aika äkkiä hotellille, ja vaihdoimme kuljetusvälineeksi kantorepun. Se on ainoa oikea vehje Venetsian kaltaiseen porras- ja mukulakivivaltakuntaan. Julkisen liikenteen veneisiin onneksi pääsi hyvin vaunuillakin. Kaikenkaikkiaan pikavisiitti kanaalikaupunkiin oli oikein onnistunut ja mukava!

 Seuraavaksi vuorossa on jälleen Milano, matkamme alku- ja päätepiste.